Uraohjausta tarvitaan entistä enemmän

Ammatillisen koulutuksen perustehtävä on tuottaa osaavaa työvoimaa työelämään. Työelämä ei kuitenkaan enää ole entisensä: ammatit ja työtehtävät ovat kiihtyvässä muutoksessa, eikä ole helppoa ennustaa, millaista osaamista työpaikoilla muutaman vuoden kuluttua tarvitaan. Harva selviytyy koko työuraansa yhdellä pohjakoulutuksella, vaan uudelleen kouluttautumisesta ja jatkuvasta oppimisesta on tullut välttämätöntä. 

Myös ammatillinen koulutus on muuttunut yhteiskunnan ja työelämän mukana. Jokaisen opiskelijan opinnot henkilökohtaistetaan. Samaa tutkintoa suorittavat opiskelijat saattavat hankkia hyvin erilaista osaamista, edetä eri aikataulussa ja oppia eri tavoin. Ammatillinen koulutus palvelee hyvin moninaista opiskelijajoukkoa - samaan aikaan voi olla opiskelemassa sekä suoraan peruskoulun penkiltä tulleita, ylioppilastutkinnon suorittaneita, ammatin vaihtajia tai vaikkapa korkeakoulutettuja opiskelijoita. Tarkoituksena on, että ammatillinen koulutus auttaisi jokaista opiskelijaa pääsemään itselleen sopivan uran alkuun tai tarvittaessa uusille poluille.Uraohjaus on siis nyt tärkeämpää kuin koskaan. 

HOKS ja urasuunntielma ovat lakisääteisiä

Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 ja Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017) luo puitteet myös uraohjaukselle. Laissa edellytetään, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Asetuksessa täsmennetään, että HOKS:iin sisältyy myös opiskelijalle laadittava urasuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeessa kerrotaan, että urasuunnitelman tulee sisältää: 

      • Opiskelijan tavoite 
      • Suunnitelma jatko-opintoihin siirtymisestä 
      • Suunnitelma työelämään siirtymisestä 
      • Suunnitelma työuralla etenemiseksi 
      • Opintojen keskeytyessä tai opiskelijan uudelleen ohjauksessa suunnitelma opintojen jatkamiseksi

Yhteiset tutkinnon osat urasuunnittelussa

Uraohjaus näkyy ammatillisessa koulutuksessa myös yhteisien tutkinnon osien tutkinnon perusteissa. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen -tutkinnon osaan sisältyy mm. Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet ja Työelämässä toiminen, joissa molemmissa on urasuunnittelun ydinsisältöjä. Monessa oppilaitoksessa Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet -kurssi onkin tärkeä osa uraohjausta. 

Enemmän rahoitusta onnistuneella uraohjauksella

Hyvä uraohjaus on tärkeää myös rahoituksen kannalta. Tulevina vuosina 10 % ammatillisen koulutuksen rahoituksesta tulee vaikuttavuusrahoituksena sen perusteella, miten hyvin opiskelijat sijoittuvat jatko-opintoihin (ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot) ja työelämään. Lisäksi 5 % tulee opiskelijapalautteen perusteella (amispalaute). 

Onnistunut uraohjaus voi myös tehdä opiskelusta mielekkäämpää ja auttaa opiskelijaa tekemään järkeviä valintoja opinnoissaan. Ehkäpä se voisi vähentää myös opintojen keskeyttämistä? 

Last modified: Wednesday, 23 September 2020, 10:26 AM